perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kun vaatteet ovat liikaa


Moi kuomat! Viimeiset pari viikkoa olemme viettäneet Floridan auringon alla. Välillä on vaikea uskoa, että se on sama aurinko, joka Suomessakin näkyy! Kirjoittelin matkasta jo aiemmin täällä ja täällä ja nyt olemme vihdoin reissussa. Olen nauttinut suuresti kaikista ihmetyksistä sekä erityisesti laatuajasta Miikkan kanssa. Irtiotto Suomesta on tehnyt hyvää, mutta saanut myös näkemään kirkkaasti ne asiat, joita Suomessa rakastan. Samalla myös tajuaa, kuinka eksoottisessa paikassa elämme. Suomenkieli herättää kiinnostusta ja maahan liittyy kysymyksiä ja mystiikkaa.

Tällä hetkellä nautin kuitenkin täysillä tästä kuumuudesta. Välillä hiki meinaa olla tuskanhikeä, mutta en valita, sillä tällaista ei Suomessa koe. Kuumuus tuo omat haasteensa pukeutumiseen, sillä mitä pukea, kun vaatteet ovat liikaa?! Bikineissä en kuitenkaan ole viitsinyt kaupungilla painella, vaikka rantakaupungeissa sitä ei edes välttämättä pidettäisi kummallisena. Liikaa ei voi vaatteita päälleen ripustaa, mutta toisinaan olisi mukava pitää vaatteita, jotka suojaavat auringolta, mutta tuntuvat silti iholla viileiltä ja mukavilta. Löysin Miamin pienestä puodista tämän ihanan ja hengittävän kimonon, joka hurmasi minut heti. Vaate, joka sopii sekä aurinkoon, että illan viileyteen.





Kimonossa on sopivasti boheemia henkeä ja se on helppo heittää päälle lähtiessä - muista vaatteista ja asusteista riipuen se sopii melkeinpä mihin vaan. Pidän vaatteen raikkaista väreistä ja ne korostavat kivasti päivettynyttä ihoa. Näissä kuvissa tosin lähinnä vaaleaa ja kiiltävää sellaista.





Mikä on sinun luottovaatteesi tai kikkasi kuumiin päiviin?

Lisää matkasta kirjoittelen, kunhan olemme taas kotona Tampesterissa. Laitetaas tähän loppuun vielä mainio reissu-biisi Mark Ronsonilta, jossa mukana hurmaava Bruno Mars. Jospa se houkuttelisi lämpimät kesäsäät myös Suomeen. Hot damn!





Henna


farkkushortsit / American Apparel, toppi / Only, kimono / elan

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kaksi kovaa kattausta Tampereella


Me muutimme Tampereelle syksyllä, mutta luulin tuntevani kaupungin hyvin, sillä olemme molemmat asuneet täällä päin aiemmin ja tehneet tutkimusretkemme Rauhaniemen rannoilla ja Pyynikin kujilla. Olen kuitenkin saanut todeta, että paljon on paikkoja, joista minulla ei ole ollut aavistustakaan, kuten suuri määrä erilaisia ravintoloita ja kuppiloita. Tampere on pullollaan erilaisia ravintoloita ja hyvää ruokaa saa monesta paikasta. Tässä pari hauskaa ja tosi erilaista makuretkeä tarjoavaa paikkaa!

Ensimmäisenä Ravintola Wanha Tappi Nekalassa. Ei välttämättä tulisi ensimmäisenä mieleen poiketa tänne syömään, mutta suosittelen visiittiä; sisällä on rento tunnelma, hauska sisustus ja hyvää ruokaa! Minun täytyy myöntää, että omat ruokailukokemukseni rajoittuvat Wanhassa Tapissa herkullisiin siipiin. Ne vaan ovat hyviä aina silloin tällöin. Kuvia ruokailusta ei ole, sillä siivet eivät todistetusti ole mitään ensitreffi- ruokaa ja meno sen mukaista! Jos ei siipien ystävä ole, niin Wanhasta Tapista saa kyllä myös monenlaista muuta ruokaa salaateista monipuolisiin annoksiin.





Toiseksi kattaukseksi pääsi äärimmäisen ihana intialainen ravintola Nanda Devi. Listalta löytyy kaikkea mitä intialaisen ruoan ystävä vain voi toivoa - tai ihan vaan hyvän ruoan ystävä!
Tämä on hyvä paikka myös kasvissyöjälle ja viikonloppuisin Nanda Devissä tarjoillaan Juhlapöytä, mistä voi sitten maistella kaikkea oman mielen mukaan.






Mikä on sinun lempiravintolasi Tampereella? Missä kannattaa ehdottomasti käydä?


Henna

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Hay - valkoisen pöydän viettelys ja vaikeus


Meille muutti syksyllä pieni ja kaunis Hayn tarjotinpöytä. Halusin jotain vaaleaa ja keveää kontrastiksi tummalle sohvallemme sekä isolle, tummanruskealle kaapille ja tämä pöytä soveltui hienosti kaikessa siroudessaan. Hay on tanskalainen designhuonekaluyritys jonka tuotteissa yhdistyy innovatiivisuus ja laadukkuus. Jos Hay ei vielä ole tuttu, niin kannattaa tutustua!






Se mitä tämä vaalea kaunotar on tuonut mukanaan elämäämme, on lasinaluset. Kyllä, niinkin tavallinen asia, kuin nuo lasin alle laitettavat lituskat, joita on nähtävissä jokaisessa ravintolassa. Olen nimittäin osoittautunut hieman suojelevaksi pöydän suhteen, sillä valkoinen ei tunnetusti ole kaikista helpoin väri. Hyvä pointti kuitenkin on, että sohvapöytä on käyttöä varten.. Tässä ovat siis sekä pöydän, että mielenrauhani pelastajat.





Pyöreät lasinaluset olen ostanut pari vuotta sitten Lahden Muotoiluinstituutin joulumyyjäisistä ja kulmikkaat ovat Tampereen Taito Shopista Mikko Leppäsen Suunnikas- sarjan aluset. Vanerinen tarjotin sopi näiden kanssa kuin rusina pullaan tai mansikat vaniljajätskiin. Tarjotin löytyi Tampereelta Aleksis Kiven kadulla sijaitsevasta sisustusliikkeestä nimeltään Dom Dom.

Käytännön luoman tarpeen mukana, olen alkanut pitämään lasinalusista osana sisustusta. Vähän kuin sisustustyynyt sohvalla, niillä voi helposti muokata värimaailmaa tai tyyliä olohuoneessa. Nämä nykyiset vanerista tehdyt ovat mahtavia, mutta olen salaa alkanut silmäilemään jotain värikkäitä ja kesäisempiä vaihteluksi. Esimerkiksi jonkinlaiset keraamiset laatat olisivat upeat. Ehkäpä pitäisi rakennusliikkeestä ostaa laatat ja laittaa niihin itse pehmustukset alle?

Ei kai sitä valkoista väriä kannata pelätä, niin vaatteissa, kuin huonekaluissakaan! Opettelee vaan elämään sen kanssa.


Henna


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Häät, ei mikään peruspäivä


Häät. Päivä johon kätkeytyy paljon erilaisia tunteita; kutkutusta, odotusta, stressiä, tuhansia ideoita.
Häät ovat monelle päivä, josta haaveillaan pitkään ja päivään kohdistuu paljon odotuksia ja ehkä jopa paineita. Entä jos hääpäivä ei olekaan sellainen kuin on kuvitellut? Viihtyväätkö vieraat? Onko kakku hyvää? Olenko unohtanut jotain? Mitä valitsen näistä sadoista tarjolla olevista ideoista?




Me juhlimme häitämme kaksi vuotta sitten. Tuo päivä oli upea, kirkas ja seesteinen loppukesän päivä. Meidän tärkeä päivämme, jonka saimme jakaa rakkaiden ihmisten kanssa. Huomasin, että hurahdin hieman häähumuun. Etsin netistä ideoita ja ostin kaikenlaista, mitä "ehkä voi käyttää häissä". Näin jälkeenpäin ajatellen se hiukan hymyilyttää, mutta suon tuon kaiken itselleni. Se kertoo kuitenkin siitä, että päivä oli erityinen, johon halusin panostaa.

Näin kesän kynnyksellä ajattelin, että olisi mukava jakaa hieman ajatuksia meidän häistämme ja kenties antaa ideoita ja inspiraatiota tämän (tai tulevien!) kesän pareille. Sen voin sanoa, että päivä meni todella nopeasti. Tärkein vinkki, minkä tuleville hääpareille voi antaa, on se, että kaiken ohjelman ja onnittelujen keskellä etsi hetki, jolloin rauhoitut ja hengähdät. Hetki jolloin keskityt ajatukseen että "tässä minä nyt olen, omissa häissäni". Paina tuo hetki mieleesi ja säilytä.


 



Tänä päivänä hääpareille löytyy koristeita, ideoita ja ohjelmaa häihin todella runsaasti. Paljon oli kivoja ja käyttökelpoisia ideoita, mutta poimin niitä sen perusteella, että halusin tehdä itse mahdollisimman paljon, sillä olen aina tykännyt näperrellä ja taiteilla kaikenlaista. Tämän lisäksi turha prameilu sai suosiolla jäädä.

Meidän häissämme kädenjälkeni näkyi ainakin kutsuissa sekä erilaisissa koristeissa juhlatilassa. Pöydiltä löytyi lainattujen juuttikankaisten kaitaliinojen ja runsaiden itse koottujen kukkakimppujen lisäksi juhlan ohjelma sekä pöytänumerot. Etsin kirpputoreilta vanhoja valokuvakehyksiä, joihin laitoin liitutaulupaperia ja näihin kehyksiin sitten kirjoitin häiden ohjelman. Pöytänumerot oli maalattu pölkkypelin palikoihin, joiden alareunaan kiinnitin lakalla pitsisen raidan ja istumajärjestys löytyi eteisestä kirjoitettuna vanhoihin ikkunoihin. Meidän ihana hääautomme, keltainen kupla, oli itsessään jo niin häikäisevä ilmestys, että se ei koristelua tarvinnut. Kirjoitin kuitenkin "just married"- tekstin valmiisiin viirinauhoihin, mikä kiinnitettiin auton takalasiin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että itse ei tarvitse tehdä kaikkea. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka mielellään auttavat, näin oli myös meidän juhlamme kanssa. Häiden ei tule olla suoritus, vaan päivä jota voi odottaa rauhallisin mielin ja juhlia ilolla!
   






Kakun päällä pönötti onnellinen pyykkipoika pariskunta, jota tehdessä meni yksi hauska ilta. Pelihousut meinasin pari kertaa repiä istumapaikka-korttien kanssa, joihin päätin painaa kirjainsabluunoilla jokaisen vieraan nimen erikseen. Lopputulos oli mieluinen, mutta ei siihen yksi ilta riittänyt! Servetit taittelimme hauskoiksi taskuiksi, joihin aterimet ujutettiin sisään.





Emme kokeneet tärkeäksi noudattaa häissämme kaikkia mahdollisia perinteitä ja traditioita, esimerkiksi morsiamen ryöstöä ei meidän häissämme nähty. Hyvin toteutettuna se on kuitenkin hauska juttu, joten jos vähänkin siltä tuntuu, niin antaa palaa!  Monia kivoja perinteitä halusimme kuitenkin toteuttaa, kuten sen, että morsiamelta löytyisi jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Minun hääpukuni oli uusi ja vanhaa asiaa miettiässä oikeutin itselleni ihanan, helmi-päällysteisen vintage-laukun ostamisen. Sen sisältä löytyi valko-sininen nenäliina ja kädestä anopilta lainattu rannerengas.






Ikimuistoisia hääpäivää kaikille tuoreille ja tuleville hääpareille! All you need is love.


Henna


Kuvat: viimeinen kuva: P.Queissaz, muut kuvat: J. Simojoki, häävieraat, minä






torstai 11. kesäkuuta 2015

Kuhmoisten helmi, sisustusliike Kapsäkki


Siinä se nököttää, tuo Kuhmoisten aarreaitta. Ensikosketuksen tähän sisustamisen erikoisliikkeeseen sain viime kesänä, kun poikkesimme sisään mökkireissulla - ihastuin. Pariskunnan pyörittämä Kapsäkki toimii hurmaavassa vanhassa puutalossa ja pihapiiristä löytyy vielä kaksi ulkorakennusta täynnä sisustustavaraa, pientä ja suurta. Löytöjen lisäksi liikkeessä haahuillessa voi mukaan tarttua ainakin kanootin täydeltä inspiraatiota ja ideoita.










Tuotteita löytyy sisälle ja ulos ja tyylillisesti monipuolisesti aina maalaisromanttisesta retroon ja rustiikkiin sekä pelkistettyyn skandinaaviseen. Minusta on mukavaa, että täällä ei myöskään värejä pelätä, vaan tämän hetken hittien, valkoisen, harmaan ja mustan, rinnalla löytyy myös värejä.










Minähän odotetusti kiertelin silmät ymmyrkäisinä ja olisin riemusta kiljuen kantanut tavaraa kotiamme kaunistamaan. Hillitsin kuitenkin itseni ja mukaan valikoitui hurmaavan vihreä viltti ohuilla raidoilla. Miksei sitä voisi levittää vaikka pöytäliinaksikin, mutta ensimmäisenä mieleen tulivat parveke ja kesäillat vilttiin kääriytyneenä. Tämän suojiin jää ilolla. Kiitos taas Kapsäkki - ehkäpä tästä tulee mökkireissujen traditio!

Kapsäkin nettisivuille pääset täältä.


Henna


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kesän kevein reppu by RARA


Ensimmäinen mielikuva "pikkurepuista" tulee jostain 90- luvulta. Silloin sellainen piti olla, kenties farkkua tai jotain kirkasta kuosia, ja se kivasti keikkui selässä. Tämä mielikuva sai väistyä, kun reilu vuosi sitten menin RARA:n ystävämyyntin Helsingissä ja pian huomasin, että lähdin sieltä, en yhden, vaan kahden pienen ja suloisen repun kanssa! Mitä tapahtui?! No, aina ei voi kauneutta vastustaa tai valita. Nämä pienet reput sulattivat minut tyylikkyydellään ja laadullaan. Tässä ostosreissussa mahtavaa oli se, että tiesin täsmälleen kuka tuotteet oli tehnyt ja missä! RARAn kengät, laukut ja asusteet ovat jalkinemuotoilija Veera Tuomisen käsialaa. Tuotteet valmistetaan käsityönä pohjoismaisesta kasviparkitusta nahasta Riihimäellä.













Tällainen selässä ei turhia paineita tai painoja tunne! Ihana vaihtoehto pikkulaukulle; sisään mahtuvat kätevästi juuri ne tarvittavat.

Jos mielessä on ollut uusi laukku tai vaikkapa uniikit nahkakengät, niin käypä kurkistamassa RARAn nettisivuilla. Lisää RARAn kauniita tuotteita löydät täältä. Tampereelta RARAn tuotteita voi löytää Super Mukavasta.


Henna


hame / R/H, paita / Lille-lle, bleiseri / second hand, reppu / RARA, käsikoru / vintage