Minun vuodenaikani ja pientä pastillia






Tänään ja eilen on satanut vettä pitkästä aikaa. Ilma on upean raikas ja mukavan viileä pitkän lämpimän jakson jälkeen – ja se sopii minulle. Vuodenajat hiipivät luontoon vähitellen ja niin ne taitavat hiipiä myös meihin ihmisiin. Minullakin on neljä vuodenaikaa; kaikki ne korostavat eri asioita minussa ja kaikissa on hyvät ja raskaat puolensa. Rakastan silti niitä kaikkia ja yritän hyväksyä niiden tuomat asiat kokematta riittämättömyyttä, turhautumista tai huolta. Luonto elää ja vaihtelee, miksen myös minä! Eri vuodenaikoina energia on erilaista ja eri asiat voivat kiinnostaa. Uskon, että kun ymmärtää vuodenaikojen vaikutukset ja muutokset mielessä ja kehossa, niin niitä voi myös hyödyntää paremmin ja voida yleensäkin paremmin.






Syksy on alkanut näkyä myös väreissä. Siinä missä keväällä kiinnostivat raikkaat sävyt ja pastellivärit, niin nyt olen alkanut haaveilemaan viininpunaisista kynsistä, harmaista neuleista ja metsänvihreistä villamekoista. Syksyn ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tummaa ja tunkkaista ja uskonkin, että tänä syksynä näkyy paljon myös erilaisia keveitä sävyjä syksyisissä materiaaleissa.

Tänään kuitenkin söpöilin alkavan syksyn kunniaksi kunnolla hempeillä pastelliväreillä. Viime sunnuntaina matkaan lähti designtorilta Hattulan Kaakelitehtaan vaaleanpunainen keraaminen laatta, joka toimii hienosti pannunalusena. Sen rinnalle Dom Domista ostetut kynttilänjalat, kahvia ja ranskanpastilleja – tietysti! Tämä tuntuu erityisen kivalta silloin, kun ulkona sataa ja on harmaata.





Hmm, taisin kirjoittaa jokaisen "pastelli"- sanan aluksi "pastilli", joten ehkäpä täytyy käydä nappaamassa pari lisää. Joko lähestyvä syksy näkyy teillä ja millä mielellä se otetaan vastaan?



Henna

Kommentit