Innokas kerholainen



Yksinäinen kerholainen kaipaa kerhokavereita!

Tykkään tehdä käsilläni. Erilaiset askartelu- ja käsityöprojektit meinaavat kuitenkin helposti jäädä kesken ja unhoittua, sillä todisteet osoittavat lievää pitkäjänteisyyden puutetta tämän naisen ominaisuuksissa kyseisen asian suhteen. Varsinkin silloin, kun työn kanssa tulee umpikuja, niin on vaikea jatkaa ilman tarvittavaa osaamista. Haaveissani kehittelenkin ajatusta eräänlaisesta käsityökerhosta, jossa ystävien kesken kokoonnuttaisiin askartelemaan, neulomaan ja värkkäilemään toisia opastaen ja toisille hurraten. Ihmisiä, inspiraatiota ja ideoita saman katon alle. Tietysti tähän yhtälöön kuuluisi hyvä ruoka ja luonnollisesti säkenöivä seura! Uskon, että omalla kohdallani tämä saisi useammin hauskojen asioiden äärelle ja kenties vielä saamaan töitä valmiiksi.




Opiskeluaikana meillä oli muutamia kertoja askartelukerho ystävieni kommuunissa, jonne kokoontui sekalainen sakki tyttöjä ja poikia viettämään iltaa ja värkkäilemään sitä sun tätä. Jokainen teki paineetta omien taitojensa puitteissa, mutta teimme paljon kivoja ja iisejä juttuja, joihin ei tarvinnut omata erityisiä taitoja, vaan töistä tuli tekijänsä näköisiä ja ne valmistuivat nopeasti. Kerhossa syntyi ainakin päällystettyjä sisustuslaatikoita ja tulitikkuaskeja, monenlaisia virkattuja kukkia, erilaisia heijastimia ja iso kasa tekijöidensä huumorintajua juhlistavia magneetteja. Ne oli hauskoja iltoja ne.




Huomenna vietetään isänpäivää. Iskälle on kyllä tullut vuosien saatossa annettua lahjaksi kaikenlaista itsetehtyä, mutta olisipa muikeaa antaa joskus jotain isompaa, vaikkapa itse neulottu villapaita. Ei sen tarvitsisi täydellinen olla, arvostusta löytyisi taatusti.

Hyviä asioita ja ideoita on hyvä sanoa ääneen, niin ne saattavat joskus toteutua, ehkä myös tämä kerho. Mitä miellyttävintä viikonloppua ja isänpäivää sulle.


Henna


kuvat: pixabay

Kommentit